Treenipäivityksiä. Hope on ollut jo useamman kerran hakutreeneissä mukana polkemassa aluetta ja viime viikolla oli ekat oikeat treenit. Maalimiehet menivät ruokarasioineen muutamien metrien päähän ja päästin Hopen vain ukolle. Nappula palkkana tuntui alkuun kovin tylsältä, mutta muutaman toiston jälkeen alkoi kelvata yhä ahneemmin. Oikein hyvä ensimmäinen harjoitus, vaikka toki äänet ja muu häiriö hieman keskeytti syömistä. Patukkaleikki maalimiehen kanssa oli ihan pop!

Caran hakulistalle on kertynyt paljon asioista. Nyt kun aikaisemmin ajoittain vaivannut rullan ottaminen liian kaukaa on saatu kuntoon, niin voidaan taas keskittyä suoriin ja tarpeeksi syviin pistoihin. Myös alueella etenemiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Viime treeneissä alue oli n. 70m leveä molempiin suuntiin ja takana oli polkuja, jotka hieman hämäsivät Caraa. Eli lisää polkuja, maaston vaihteluita ja kaikkea muutakin maan ja taivaan väliltä takalinjan tuntumaan.

Hopelle tuli tehtyä pari metsäjälkeä ja listaan sain hyviä uusia pointteja, jotka mun pitää jatkossa muistaa. Ensimmäinen askelin tehty jälki ei ollut vanhentunut juuri lainkaan ja alun hyvän nenätyöskentelyn katkasi äkillinen innostuneisuus ja kaahailu jäljellä nokka pystyssä. Loiva kaarre meni hyvin, mutta vauhtia oli koko ajan hieman liikaa. Muutaman mietintätuokion ja hyvin nukutun yön jälkeen tein seuraavana päivänä uuden askelin tehdyn jäljen, joka vanhentui reilut ½h. Alku meni oikein hyvin, mutta melko korkea varvikko ja linnun laulu keskeytti muutaman kerran tekemisen. Jäljen loppupää oli sammalikossa ylärinteeseen ja tämä meni todella rauhallisesti ja tarkasti.

Näistä innostuneena kävin vielä heti maanantaina tekemässä molemmille koirille peltojäljet. Caralle oli kulmatreeniä ja Hopelle suora jälki. Cara: Kulmia 6kpl, 5 keppiä. Ensimmäiset 3 kulmaa meni melko isolla kaarteella ennen kuin löysi jäljen suunnan. Neljäs kulma meni reilusti yli ja ohjaaja melkein mokasi, kun olin katsovinani omaa ”tunnusmerkkiä” pellon laidassa. Onneksi Cara nosti kepin enkä kerinnyt itse pilata hyvää suoritusta. Kaksi viimeistä kulmaa olivat erinomaiset, todella rauhallisesti ja tarkasti kääntyi jäljen mukaan. Näitä treenejä tarvitaan Caralle ehdottomasti lisää. Hope: Suora jälki, josta alku pienin askelin, nami n. joka 3 askelella. Väliin otin pienen tampatun pätkän, jolla nameja oli harvemmassa ja loppuun taas askelin ja nami n. joka 3 askeleella. Jälki ei ollut kovin vanha, mutta työskentely sillä oli erittäin rauhallista nenä koko ajan maassa.

Tottelevaisuus: Hope pääsi harjoittelemaan kontaktia ja imuutusta pienessä häiriössä (CB:n tokotreenit). Patukkaleikki sytyttää tirriäisen myös kentällä, joten tätä hyödynnetään jatkossakin. Caran kanssa otettiin tunnari kokeenomaisesti lyhyemmältä matkalta, joka meni ekalla nappiin. En uusinut, sillä nyt tarvitaan onnistumisia. Metallinouto vaatii työstöä.. Ohjaaja voisi harjoitella kapulan heittoa, onnistuin nimittäin nakkaamaan kapulaa korkealle ja ihan parin metrin päähän (tämä tapahtui siis useasti peräkkäin). Caran mielestä oli ihan ok palauttaa kapula laipasta kantaen. Saivatpa treenikaverit huvituksen aihetta. Luoksari: pysäytyksistä seisominen oli suht ok, maahanmeno olisi voinut olla ripeämpi.

Olemme menossa viikonloppuna Energetic-Actions -kasvattien hakuleirille Ristiinaan. Ihanaa päässä treenaamaan ihan ajan kanssa ilman hoppua muista arkisista asioista :)