Kevät alkaa pikku hiljaa myös täällä Napapiirin rajalla. Ollaan otettu Caran kanssa jo kahdet ilmaisutreenit ja huomasin, että mikäli kesäkuun hakukokeisiin mielimme, niin aika paljon on treenattavaa paitsi maastossa myös tottiksessa. Olemme käyneet nyt ohjatuissa agi, toko ja pk-treeneissä ja vapaa-ajalla myös omissa tai pienen ryhmän häiriötreeneissä. Vuokrasin hallille oman avaimen maalis- huhtikuulle, joten hallia täytyy hyödyntää nyt mahdollisimman paljon.

Olin maaliskuun alun Helsingissä ja Berliinin matkamessuilla. Caran hoitoon osallistuivat siskon ja isäni lisäksi Caran kummitäti Henna ja ystäväni Elina. Mun reissu oli aivan mahtava, vaikka kotiin tuomisina oli mm. poskiontelontulehdus yms. Laskiaisen jälkeen aika on melko pitkälti mennyt sairastelussa.. Toivottavasti nyt olen jo voitonpuolella!

Agia

Meillä jäi yhdet treenit väliin Berliinin reissun takia. Viime maanantaina meillä oli taas vuorossa rata. Mua hieman hirvitti ohjaustekniikat ja omat pyöriskelyt ympäri ämpäri (meillä on nämä koko ratasuoritukset aina kuvattu). Aluksi otettiin yksi viiden esteen pätkä, jonka jälkeen oli 'harjoitus' kierroksen vuoro. Yllättävää kyllä Cara kieltäytyi pussista. Tarkemmin ajateltuna sitä on viimeksi otettu tammikuun alussa, mutta kumminkin. Saana avasi hieman pussia ja parin kerran jälkeen se meni hyvin. Toisella kierroksella otettiin aikaa. Cara oli aivan loistava ja eteni mahdotonta vauhtia. Tuloksena oli 21s ja risat ja ryhmän paras aika. Oma olo oli sen jälkeen melko heikko, sillä mulla oli ennen reenejä hieman lämpöä. Agiliito on siis Caran mieleen ja Cara lukee mun kaikkia ohjauksia ja kehonkieltä todella tehokkaasti.

Toko/tottis

Tokossa olen edelleen jatkanut seiso- maahan- ja istu käskyjä. Kiinnitän erityisesti huomiota paitsi tarkkuuteen myös tassujen liikkumattomuuteen. Sain Tiinalta pari vinkkiä tähän, sillä huonossa asennossa Cara luonnollisesti hieman vaihtaa painoa tassuilla. Sama nämä on hioa jo nyt alkuvaiheissa kuntoon, ettei myöhemmin tule ongelmia ja harmaita hiuksia (niinpä niin, niitä tulee joka tapauksessa). Tokossa otettiin myös hyppyä ja kiinnitimme huomiota siihen, että Cara jatkaisi matkaa hieman kauemmas, ennen kuin kääntyy. Tämä helpottaa mm. avoimen hyppyä takaisin.

Tottis-treeneissä olen keskittynyt nyt kapulanoutoon ja estehyppyyn. Huomasin, että agilityn sama hyppy -käsky on hieman ehkä sekoittanut pk-hyppyä. Tekniikka on edelleen aika huono, joten nyt mun täytyy kiinnittää siihen enemmän huomiota ja aikaa. Kapulanouto on ollut ok, mutta nyt tuli hieman takapakkia. Josko Caralla olis valeraskaus, sillä se ottaa hirveän helposti nokkiinsa muiden käskyistä. Esim. jos joku muu kieltää koiraansa, niin Cara ahdistuu tilanteesta ihan hirveästi. Tämän takia olenkin nyt reenannut näitä vähemmän vahvoja liikkeitä ilman häiriötä. Muutin harjoituksia helpommiksi ja käytin paljon kehumista ja leikkejä.

Viime pk-treeneissä otin pitkästä aikaa eteen -käskyn. Cara oli aivan upea! Lisäksi otin häiriön alla toisen koiran kanssa paikallaanmakuu harjoituksen. Tämä alkaa olla ihan hanskassa, joten nyt pikkuhiljaa alan myös lisäämään piiloon menemistä (kerran olen Outin kanssa mennyt piiloon ja ollut siellä 15s. alle avoimen ajan). Seuraamis harjoituksia olen myös ottanut ja välillä vahvistanut sivulletuloa (palkkaus heti).

Tottis treenien yhteydessä olen myös harjoitellut näyttelyjuoksua ja seisomista. Ensi kesänä esitän varmaankin Caraa myös itse, joten nyt täytyy jo harjoitella meidän yhteistyötä. Seisomisessa olen käyttänyt palloa apuna ja tämä on toiminut todella hyvin! Juoksussa Cara välillä katsoo samalla mua, joten siirsinkin tämän harjoittelun varsinaisten tottistreenien alkuun.

Ilmaisu

Olemme siis jo kahdesti päässeet treenaamaan ilmaisua. Ensimmäisellä kerralla otin neljä pistoa irtorullilla. Cara oli todella energinen ja eteni hienosti. Toisella kerralla viime sunnuntaina aloitimme treenit kahdella irtorullapistolla. Jälimmäisellä Cara hieman hölmistyi, mutta toistettuna suoriutui mallikkaasti. Molemmilla kerroilla maalimiehet olivat piiloutuneet valkoiseen kankaaseen. Tämän jälkeen koitimme kiintorullalla pistoa. Tämä olikin hieman hankalampi tilanne, sillä Cara kuumui melkolailla, ja terävänä koirana tarkkaavuus herpaantui maalimiehen luona heti, kun muualla tapahtui jotakin muuta. Vaikka maalimies yritti näyttää rullaa Caralle, niin Cara ei oikein keskittynyt tehtävään. Itsekkään en osannut vahvistaa Caran toimintoja oikealla hetkellä. Toisella maalimiehellä rullannouto meni mallikkaasti. Olisi pitänyt lopettaa tähän, mutta jostain syystä ajattelin, että otetaan vielä kerran. Mikä virhe. Viimeisellä kerralla maalimiehelle mentiin, mutta rulla otettiin maalimiehellä käynnin jälkeen.. Muutama toisto ja vihdoin lopetus onnistuneeseen suoritukseen. Päätin, että palaamme vielä takaisin irtorulliin, mutta tästä eteenpäin itorulla on maassa maalimiehen vieressä, jotta Cara oppisi etsimään rullaa maasta (tähän asti rulla on ollut pääasiassa kädessä maanpinnan yläpuolella). Toinen päätös oli, että ensi kerralla suunnittelen myös treenit hieman paremmin etukäteen.

Tämmöistä siis täällä. Tässä loppuun vielä siskoni ottama kuva Carasta. Kesä kun lähestyy ja mun kouluhommat lisääntyy, niin onneksi sentään joku osaa ottaa rennosti....

Ja vielä toinen kuva Berliinin matkamessuilta. Matkailututkimuksen Jalot Villit (itseni mukaanluettuna) edustivat Lapin yliopistoa t-paidoin ja LaY:n kassien siivittämänä..