Ennen treenivuodatusta todettakoon, että olin viime sunnuntaina SBPKY:n Belgipäivillä kuuntelemassa erittäin mielenkiintoisia luentoja. Heli Hyytiäinen luennoi koiran liikkumisesta ja biomekaniikasta. Juha Korri puhui viettien ilmenemisestä koirassa. Anu Lappalainen puolestaan piti luennon Spondyloosista ja muista selkärangan muutoksista. Kaikki kolme luentoa olivat erittäin mielenkiintoisia, mutta erityisesti Lappalaisen ajankohtainen esitys antoi paljon ajattelemisen aihetta. Kerrankin Helsingissä asumisesta oli hyötyä – sillä seminaariin ei olisi tullut osallistuttua Rovaniemeltä käsin..

Meillä on ollut oikein hyviä treenejä sekä kentällä että metsässä. Viime sunnuntaina pääsimme jälleen meidän hallivuorolle Kirkkonummelle. Liikkeiksi olin valinnut luoksetulon, ohjatun noudon ja ruudun. Loppuun otin lyhyen paikkamakuun. Jo reenien aluksi sanoin muille, että tänään keskitytään siihen, että ohjaaja ei töppäile – töppäilin kuitenkin J

Ohjattu nouto: Unohdin kokonaan valmistelevan osuuden. Cara naulasi heti vasemman kapulan, ja sen ilmeestä jo näki, että merkkiä ei ole olemassa – eikä se sinne ollut lähdössäkään. Pysäytin ja yritin ohjata uudelleen merkille, mutta ei korjannut. Otin siis uudestaan koko homman ja sitten sujui huomattavasti paremmin. Nopea meno merkille, nopea pysähdys, erittäin nopea kapulan haku ja tuonti sekä suoraan istuminen eteen. Liikkurin pitää viedä kapulat useammin (olen keskiviikon treeneissä tehnyt itse tämän osuuden) ja mun pitää muistaa valmisteleva osuus, jonka otan aina liikkeen alussa.

Luoksetulo: Meni nopeasti maahan eikä haistellut kun kävelin pois. Nopea laukka, mutta seisominen olisi voinut olla nopeampi. Myös maahanmeno voisi olla vielä nopeampi.. Näitä siis täytyy edelleen petrata!!

Ohjattu ruutu: Uskaltauduin ottamaan ruudun liikkeenä, kun tätä me olemme niin kovasti treenattu. Merkille lähtö oli hyvä, samoin pysäytys. Ruutuun Cara lähti todella kovaa, mutta juuri hieman ennen ruutua kaarsi vasemmalle ja meni sivusta sisään.. Pysäytin ja ohjasin vielä keskemmäs ruutua. Oma kävely ja ”sivu” ja kovaa vauhtia Cara juoksi sivulle. Hieman harmitti, että ruutuun tuli pieni fiba ja otettiin toinen vielä silleen, että pallo oli viety takareunaan valmiiksi. Tätäkin täytyy treenata lisää silleen, että on muita. Jostain syystä ohjaaja eli minä ottaa muista ihmisistä hieman painetta ja sählää välillä mitä sattuu.

Hallitreenit meni riittävän hyvin ja Caralla oli todella hauskaa. Heman alkaa jo jännittää treenikaverin puolesta, hän kun koiransa kanssa valmistautuu belgien MM-kisoihin. Toukokuun viimisellä viikolla on kyllä paljon nähtävää ja kalenteria on rukattu sen mukaan. Tokosta vielä sen verran, että ollaan käyty CityBelgien kenttävuorolla keskiviikkoisin ottamassa eri liikkeitä. Ulkotreenit ovat menneet erinomaisen hyvin ja mieltä piristää myös se, että päivänvaloa on riittänyt koko treenien ajaksi.

Kävimme viime lauantaina ja tänään sunnuntaina hakuilemassa Petikossa. Molemmat treenit menivät erinomaisen hyvin ja Cara on näyttänyt parhaita puoliaan. Pistot ovat olleet kohtuu suoria, Cara on irronnut hyvin ihan takarajalle ja käynyt tarkastamassa kaikki maalimiehet ihan läheltä. Tänään Cara oli ensimmäisellä maalimielellä tökännyt omalla nenällä maalimiehen nenää ja otti sitten vasta rullan.. Näiden lisäksi Cara on edennyt rullan kanssa eteenpäin!! Molemmissa treeneissä olen käyttänyt vähintään yhtä suorapalkkaa ja viiminen on ollut pakeneva. Motivaatio ja mielenkiinto hakuun on saatu nostettua taas hyvälle tasolle.

Näiden treenien lisäksi ollaan käyty juoksemassa Kumpulan siirtolapuutarhoilla ja muualla lähialueella. Kuntopuolta pitää (molemmilta) nostattaa pikku hiljaa, jota C olisi tikissä kesän kokeita ajatellen. Yhteenvetona kaikista treeneistä on se, että mun suu on ollut ihan messingillä joka kerta. Caran ilo ja onnistuneet harjoitukset ovat piristäneet mieltä todella paljon. Ehkäpä sitä voisi katsella jo hieman koekalenteriakin..